Syksyisiä ja räntäsateisia mietteitä.

Ajattelin, että en enää päivittäisi Pyryn blogia, mutta kolmen viikon etelänmatkan jälkeen ja akkua ladattuani, pistän tässä tulemaan hieman omia ajatuksiani istumalentopallokaudesta 2015/16.

Suomen Cupin jälkeen oli takki aika tyhjä. Kun vielä ilmeni, että ei saada SM-sarjoja miehissä eikä naisissakaan pyörimään, niin kävi kuin Kummelissa ”mua ei huvita mikään”.

Onneksi Palokan Pyryn naiset olivat edelleen aktiivisia ja halusivat harjoitella ja pelata. Löytyihän se motiivi minullekin ja äkkiä tässä on syksy mennyt.

Pyryn mies- ja naisjoukkue pelaavat 1-sarjaa ja miesten osalta näyttää kahden kierroksen jälkeen hyvältä. Olemme sarjan kärjessä ja naisetkin ovat saaneet, jos ei muuta, niin hyvää pelikokemusta. Se on todella hyvä asia jos ja kun maaliskuussa pelataan sekä miesten että naisten avoimet SM-turnaukset. Täytyy vain toivoa, että joukkueita ilmoittautuu ainakin tarpeellinen määrä. Puitteet tulevat olemaan Pajulahdessa hyvät.

Tosiaan kaksi kierrosta 1-sarjaa on takana ja niin Kotkan kuin Siilinjärven turnaukset ovat olleet hienoja tilaisuuksia. Tunne ei johdu pelkästään siitä, että Pyry johtaa sarjaa, vaan tapahtumat ovat olleet rentoja ja mukavia. On ollut todella ilo pelata ja osallistua. Päivät ovat olleet rankkoja, mutta huumorintaju on säilynyt – myös pelin jälkeen. Kummallakin paikkakunnalla ottelujärjestelyt on hoidettu hyvin. Ainoat, ketä olen hieman ”säälinyt” ovat tuomarit. Joukkueet saavat välillä levätä, mutta tuomarit sen kun viheltää.

Missä on naisten maajoukkue?

Tuota asiaa olen mielessäni miettinyt. Mielestäni naisten maajoukkueelle olisi ollut aivan ehdoton paikka saada pelikokemusta ja harjoitusta 1-sarjan peleissä. Hanna-Mari, Annukka ja Maria ovat ainoat, jotka osallistuvat joukkueidensa mukana turnauksiin. Sain nimittäin eilen kuulla, että Pajulahteen tulee tammikuussa kovia naisjoukkueita turnaukseen. Maajoukkueen EM-pelitkin tuli seurattua tarkasti ja olen sitä mieltä, että kaikille pelaajille tällaiset 1-sarjan turnaukset tekisivät harjoitusmielessä hyvää. Etenkin ajattelen nuoria pelaajia. Kokemusta ja pelivarmuutta ei saa leireillä eikä vaihtopenkillä.

Energiaa!!!

Olin eilen Hipposhallissa katsomassa Junior Games:ia. Lähemmäs neljäsataa vammaista lasta urheilemassa samassa hallissa yhtä aikaa. Näkymä oli mahtava ja tunnelma katossa. Siellä todella näkyi ja kuului, että urheilusta nautitaan. Kaikilla oli hauskaa ja se energiamäärä mikä siellä oli niin sillä olisi lämmittänyt monta omakotitaloa. Tunnelma oli kuin istis-turnauksessa, mutta pienoiskoossa.

Seuraava 1-sarjan turnaus on Jämsässä 12.12. Odotan mielenkiinnolla löytyykö vielä uusia joukkueita mukaan – toivottavasti.

t. allan